Helle, kosteus ja pianot

Näin keskellä vuosisadan helleaaltoa tuli mieleen kirjoittaa tiivis tekstintynkä monia asiakkaita askarruttaneesta kysymyksestä - kannattaako helteellä virityttää pianoita, ja jos ei, niin mikä aika vuodesta on siihen paras?

Lyhyt vastaus on, että kovat helteet eivät ole este viritykselle sen kummemmin, kuin kovat pakkasetkaan.

Pidemmän kaavan vastaus: Lämpötilahan itsessään ei vaikuta soittimeen juuri lainkaan (hyvin vähän lämpölaajenemisen muodossa). Suurin syypää vireen heittelyyn on sisäilman suhteellinen kosteus (RH, Relative Humidity), tai tarkemmin sanottuna sen vaihtelu. Suomen kaltaisessa ilmastossa sisäilman kosteus on käytännössä jatkuvasti muutostilassa. Talvisin pakkasilma, ja siten myös sisäänottoilma, on kuivaa, ja kuivuu entisestään, kun sitä lämmitetään sähköpatterein (20 - 40 % RH). Kesäisin ulkoilma on sitä kosteampaa, mitä lämpimämpää on, ja vaikuttaa luonnollisesti samoin myös sisäilmaan (50 - 70 % RH). Pianojen puuosat keräävät kesäisin kosteutta ja turpoavat, mikä venyttää kieliä, eli nostaa niiden jännitettä ja samalla virettä. Vastavuoroisesti talvisin puuosat kuivuvat ja vire laskee.

Oma lukunsa ovat vielä ilmastointilaitteet, jotka kuivattavat sisäilmaa kesäisin. Ne saattavat saada sisäilman kosteuden heilahtelemaan rajustikin, mikä ei tee hyvää soittimen puuosille. Äkillisen kuivumisen seurauksena saattaa olla jopa haljennut äänipohja. Kosteuden ailahtelusta huolestuneille on olemassa automaattinen pianon kosteutta säätelevä järjestelmä, Piano Life Saver.

Siksipä pianonvirittäjä saattaa vastata edellä esitettyyn kysymykseen pilke silmäkulmassa, että “Suomessa ei ole koskaan oikea vuodenaika virittää”. Ja koska mielelläni virittäisin työkseni jatkossakin, väännettäköön vielä pianolangasta, että virityksen ajankohtaa ei kannata liiaksi sään mukaan miettiä!

Ohessa vielä sen suuremmin aiheeseen liittymättä (lukuunottamatta hikistä tunnelmaa) minuutin video allekirjoittaneesta työn touhussa. Videon ottohetkellä keskialueen oktaavien viritys meneillään.